Niisku sterilisoitiin syyskuun lopulla. Sitä on vaivannut ihan ensimmäisistä juoksuista saakka pahat valeraskaudet ja hormonit on vieneet mennessään. Yhtä juoksua tehtiin aina pari kuukautta, itse kiimavuoto ei onneksi kestänyt kuin max. 9 päivää, mutta pari kuukautta siitä tuli taas valeraskaudet ja noin kuukauden tauko ja sama rulijanssi uudestaan. Toiseksi viimeisessä juoksussa vuotoa ei tullut ollenkaan, ja viimeisimmässäkin vuoto oli todella vähäistä, mutta sen sijaan valeraskauden oireet olivat todella epämääräisiä ja pelkäsin koko ajan oireiden liittyvän kohtutulehdukseen.
Tulehduksilta on onneksi vältytty, ja nyt on niiden suhteen Niiskunkin kohdalla mielenrauha. Alunperin varasin sterkkausajan heinäkuun puoliväliin, mutta Niisku tekikin seuraavan juoksun normaalista poiketen paria kuukautta etukäteen. Pääsääntöisesti sen kiima on ollut säännöllinen. Lopulta sterilisaatio tapahtui siis syyskuun lopulla.
Niisku sterkattiin paikallisessa eläinlääkärikeskuksessa. Leikkaus meni oikein hyvin ja saimme erittäin hyvää palvelua. Sterkkauksen yhteydessä Niiskun vatsaontelosta löytyi kuitenkin ikävä löydös.
Paologin vastauksia jouduimme odottamaan vajaan viikon. Eli emme hirveän kauaa, mutta silti sen aikaa, että odotus alkoi olla raastavaa. Kaikki tieto, mitä aiheeseen liittyen löysin, viittasi syöpään ja olin jo mielessäni valmistautunut hyvästelemään koiran. Aina pahimmat skenaariot mielessä. Loppujen lopuksi löydös osoittautui onneksi harmittomaksi ja oli jonkin sortin koteloitunut verentungos rasvakudoksessa.
Toipuminen sterilisaatiosta meni vaivattomasti, aivan kuten Nyytinkin kohdalla (sterkattiin kevättalvella 2018). Haava parani nopeasti eikä koira kipuillut. Agilitysta pidimme noin 5 vk:n tauon.
MUUTOKSET STERILISAATION JÄLKEEN Nyytin kohdalla ainoa muutos, jonka huomasin, oli kaulan kaljuuntuminen. Vaikka se on onneksi vain karvaa, niin kyllä harmitti, kun sillä oli oikeasti tosi hyvä karva - mikä ei enkuilla todellakaan ole itsestäänselvyys. Nyyti oli vasta 2-vuotias sterkkauksen aikaan, joten käyttäytymiseen liittyviä muutoksia en ole havainnut. Niiskun sterkkauksesta on nyt 2 kuukautta. Yhtälailla Nyytin kanssa karva on lähtenyt kaulasta. Niiskulla on aina hormonit vaikuttaneet kaula-alueen karvoihin - joka kerta juoksujen lähentyessä karvaa on ollut huomattavasti vähemmän. Nyytin kautta osasin odottaakin tätä lopullista karvanlähtöä. Käytökseen toivoin muutosta hieman tasaisempaan suuntaan. Niisku on aina ollut vähän "bitch", ei siis mikään muiden koirien ylin ystävä. Sterkkauksen jälkeen olen huomannut selkeää epävarmuutta muita koiria kohtaan. Käytös varmasti vielä tasaantuu, kun koira taas ns. löytää itsensä.
Sterilisaatioon liittyen varoitellaan aina mahdollisesta virtsankarkailusta. Sitä meillä ei onneksi ole toistaiseksi esiintynyt, ja ainakin Nyytin kohdalla ongelma olisi varmasti jo alkanut. Pidetään vielä sormet ristissä Niiskun kohdalla. Sterilisaatio jakaa mielipiteitä, kannattaako se vai ei, ja milloin kannattaa ja milloin ei. Itse olen oikein tyytyväinen, kun olen siihen päätynyt - meidän kohdalla kaikki on mennyt ongelmitta eikä koirien tarvi enää kärsiä hormonimuutoksista. Lisäksi kohtutulehduksen riski on poistunut eikä emännän tarvi siitä stressata. Juoksut eivät myöskään enää sotke harrastuksia. Miisa